sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Vielä kerran Sydney

Vietettiin vielä ennen kotiin paluuta muutama päivä Sydneyssä, tai tarkemmin ottaen Manly Beachillä, tarkoituksena viettää puhtaasti rantaelämää toisen surffaten ja toisen katsellen ja makoillen rannalla. Ei mikään olisi ollut tuossa vaiheessa parempaa! Noh, ehkä minua houkutteli pieni shoppailu myös, koska Manly Beachin kaupat sai minut jo viime vuonna koukuttumaan; rennot ranta- ja surffivaatteita pursuavat putiikit ovat aika parhaita silloin, kun aurinko on pehmittänyt pään eikä enää muista, että muunkinlaista elämää on kuin rantaelämä. Kotona sitten mieli kirkastuneena miettii, että milloinhan sitä seuraavaksi pääseekään pukemaan rantavermeet niskaan ja aurinkohatun päähän.

Ennen shoppailuja ja rantaelämää piti kuitenkin löytää majapaikka, mutta se ei käynytkään ihan niin helposti kuin aikaisemmin tällä matkalla. Kaikki rannan lähellä sijaitsevat hotellit olivat täynnä, mutta onni oli kuitenkin nyt mukana, ja lopulta saatiin vinkki kotimajoituksesta. Ei muuta kuin soittelemaan, ja hetken päästä oltiinkin odottamassa ihan satumaisessa puutarhassa Manlyn kukkulalla talon omistajaa.

Olin jo puhelimessa kuullut miehen äänestä, että kyseessä on tosi herttainen tapaus, ja sitä hän olikin saapuessaan rantaportaita pitkin pihaan. Hän vuokrasi rantatalonsa alakertaa ja osaa yläkerrastaan lomailijoille, ja me saatiin alakerta kokonaan käyttöömme vielä alennettuun hintaan, koska edullisempaan yläkertaan oli jo tulossa vieras eikä me siis oltaisi saatu sitä! Alakerta oli täysin remontoitu, vaaleilla sävyillä sisustettu ja olohuoneesta avautui koko seinän kokoiset lasiovet puutarhaan, joka oli pelkästään meidän käytössä. Kaiken lisäksi puutarhasta oli näkymät alas merelle ja rannalle. Puutarhassa kasvoi kukkivia puita ja pensaita ja herttainen talon omistaja, Bob nimeltään, oli laittanut puutarhaan veistoksia ja lintujen juoma-altaita. Mikään paikka ei olisi ollut parempi paikka lopetella meidän matkaa, ja oltiin aivan ihastuksissamme kaikki nuo päivät Bobin kotona.


Bobilla oli vanha karhumainen koira, joka muistutti omaani, muutama vuosi sitten kuollutta Lucaani. Tämä koira nukkui joka aamu jaloissamme kun syötiin aamupalaa ja käveli joskus alas "meidän" puutarhaan kerjäämään rapsutuksia. Tuntui tosi kodikkaalta ja täydellisen onnelliselta. Näihin sanoihin onkin hyvä lopettaa Australian matkakertomus. Ikimuistettavaa oli, toivottavasti se välittyi teksteistä ja kuvista, ja saitte osanne auringonpaisteesta ja kiireettömyydestä.

We spent the last days of our trip at Manly Beach surfing and just laying on the beach. We lived in the most beautiful beach house that was situated up on the hill. We had our "own" garden and the amazing view to the sea. It was pure love and the perfect finish to our trip!



Ei kommentteja: