perjantai 27. joulukuuta 2013

Australia calling

Onnellinen ihminen täällä vaan huikkaa, että Australia kutsuu ja sukat pyörii jännityksestä jaloissa. Mutta sitä ennen, eli ihan kohta, pitää selvitä parista lennosta, joista toinen kestää vajaa 14 tuntia. Se taitaakin olla pisin lento, jonka olen koskaan yhtäjaksoisesti istunut koneessa.

Aloitin tavallista tehokkaamman nestetankkauksen jo eilen ja pidin kroppani vetreänä lenkin ja kuntosalin avulla. Muita selviytymiskeinoja ovat tukisukat tietenkin, tuttu ja turvallinen matkaseura, hedelmiä pullollaan oleva käsilaukku ja toiveikas asenne. Eiköhän kaikki mene hyvin!

I just came to say that I'm off to Australia and so excited! But before I see beautiful Sydney again, I need to deal with two flights, a short one and another not so short, since the flight from Los Angeles to Sydney lasts about fourteen hours. Wish me luck!

torstai 19. joulukuuta 2013

Let the sun shine!

Olen viettänyt viime päivinä kiitettävän ajan googletellen infoa turvallisista aurinkovoiteista. Tiedossa on ollut kyllä, ettei aurinkovoidepurnukoiden sisältö ole sieltä kepeimmästä päästä mitä tulee kosmetiikan ainesosiin, mutta aika huoletta, tai pitäisikö sanoa huolella, olen ihoani niillä aineilla voidellut koko ikäni. Jostain syystä olen ollut tosi leväperäinen näiden aurinkovoiteiden suhteen, vaikka usean muun kosmetiikan suhteen olen ehkä turhankin tarkka. Osa kemikaaleista on siis jo imeytynyt verenkiertooni aikaisempina aurinkohetkinäni.

Nyt on kuitenkin tullut aika aivan uudelle, ja kaapissani hiljaiseloa viettänyt aurinkovoidepurkkirintama on saanut uutta ryhtiä olemukseensa. Kotiin saapui edellispäivänä iHerbin tilaus, joka sisälsi kaksi uutta  aurinkosuojatuotetta, joiden sisältö ei aiheuta huolen väristyksiä.

Kroppaa varten tilasin Real Purityn sinkkioksidia sisältävän voiteen. Purkkikoko on näppärä, voide tuoksuton eikä siitä jää minkäänlaista valkoista väriä iholle, mitä usein pelätään, jos tuote sisältää sinkkioksidia. Tuote tuntuu aika raskaalta, on mattapintaista eikä se jätä sitä kaunista kiiltävää öljypintaa iholle, mistä tykkään useissa "tavallisissa" aurinkotuotteissa. Mutta muuten ensivaikutelma on tosi lupaava.

Toista aurinkovoidetta kaavailin lähinnä nenälle ja korville sekä kokonsa puolesta mukaan otettavaksi vaikka kaupungille mentäessä. Kyse on Elemental Herbsin sinkkipohjaisesta aurinkovoidepuikosta, jonka karu ulkomuoto ja etiketti viehättää silmääni tosi paljon. Pois kaiki turhat kimallukset ja koristeelliset fontit, aurinkovoiteissa riittää, että sisältö toimii. Voiteessa on UVA ja UVB -suojat ja sen suojakerroin on 30, mikä on tietääkseni suurin kerroin, jota luonnonkosmetiikassa on mahdollista saavuttaa. Tämänkin tuotteen sisältö on iholla läpikuultavaa ja mattapintaista mikä taas on hyvä asia, jos tuotetta käyttää vain kasvoilla. Tuoksu on mieto ja muistuttaa jotain pähkinää tai suklaata, en nyt saa mieleeni tarkempaa mielikuvaa siitä, mutta tykkään tuoksusta paljon.

Pian nähdään toimiiko näiden purkkien sisältö käytännössä, kun lähdemme ensi viikolla kolmeksi viikoksi Australian kesään! Täällä Dallasissakin on aurinko paistellut viime päivinä, mutta ulkonaoloajat ovat rajoittuneet kovan kiireen vuoksi 45 minuutin pituisiin lenkkeihin. Sen ajan annan kasvojeni selvitä mineraalipuuterilla, jossa on oma aurinkosuojansa. Käsien ja nilkkojen iho tuottaa tuona aikana ilman aurinkovoiteita päivän D-vitamiiniannoksen, joten niillekään ei voiteita ole tarvinnut levitellä :) En onnekseni pala helposti, vaan ihoni kestää hyvin aurinkoa, joten uskallan antaa sille tilaisuuden tullen lyhyehkön aurinkokylvyn ilman mitään suojatuotteita. Mutta Australiassa aurinko paahtaa joulu- ja tammikuussa kuumimmillaan, joten siellä suoja on välttämätön. Pidän peukkuja purkkiuutukaisteni puolesta!

I ordered new sun protection products from iHerb. I already mostly use natural and chemical free cosmetics, and now I'm trying to become more natural when using sun protection as well, since most of the "ordinary" sunscreens are more or less filled with chemicals that aren't safe to use on your skin.

We're soon traveling to Australia for three weeks, and as we know, December and January are very hot summer months down there. So I'm going to test my new sun protection products there and hope them will work nicely and safe!

tiistai 17. joulukuuta 2013

Eräs onnellinen viikonloppu

Muutama viikko sitten vietin viikonlopun siskoni talossa yksin omissa oloissani puuhaillen valmiiksi pieniä tekemättä jääneitä hommia kaikessa rauhassa, kokaten lemppariherkkuja ja syöden pienoisen ähkyn irtokarkeista. Nautin niin paljon kaikista kauniista neliöistä, jotka sain käyttööni. Nautin täydellisestä sängystä ja keskeytymättömistä pitkistä unista, raikkaista väreistä, hiljaisista hetkistä saunan lauteilla, poreammeista ja takapihan sumuisista näkymistä.

Katsoin lisäksi yllättävän viihdyttävää ranskalaista elokuvaa liittyen pariskunnan kokemuksiin raskaudesta ja vauva-arjesta. Ranskalaiset vain osaavat. Jo pelkkä asunto, jossa elokuvan pariskunta eleli oli niin periranskalainen, että sisustusintoilijalla alkoi ideat pulppuamaan ja ajatukset liitelemään tutuissa sfääreissä tyyliin "jos vain joskus minäkin asun tuollaisessa niin…".  Ja se kieli. Aina kun katson ranskalaisia elokuvia, haluan alkaa petraamaan omaa ranskaani, joka on vähintäänkin ruosteessa.

Niin että loppujen lopuksi vietin inspiroivan ja idearikkaan viikonlopun. Tuli taas todistettua, että joskus sitä on juuri itse itselleen sitä parasta mahdollista seuraa.
I spent lovely lonely weekend at my sister's house just a few weeks ago. I watched a French movie called Un heureux événement about pregnancy and a couple's struggle with having a baby, went to sauna, ate my favorite salad and candies, enjoyed all those bright colors inside the house and foggy weather outside.

Sometimes it's jus good to stay a few days alone with your thoughts and do things in silence and harmony. Thank you my sis!


torstai 12. joulukuuta 2013

The perfect blender

Ei ole muuten mikään helppo homma valita blenderiä, jos kriteerit ovat korkeat, mutta ei ole valmis maksamaan blenderistä kuitenkaan ihan etelän matkan hintaa. Unelmissa välkkyy pelkkiä kehuja ja ylistyksiä kerännyt Vitamixin blenderi, jonka laatua en epäile yhtään. Sillä ammattilaiset surauttavat smoothiensa asiakkaille alta aika yksikön, joten tuotteen on oltava toimiva ja kestävä, mutta hinta ikävä kyllä ylittää budjetin. Minulle riittäisi vallan mainiosti Vitamixin edullisin blenderi Vitamix 5200 Standard (jos tuota nyt edulliseksi voi sanoa), mutta ei, koska hinta on jopa edullisimmassa versiossa melkoisen suuri kotikokille.

Harkinnassa on ollut myös Nutribullet, jota kehutaan myös paljon, mutta siinä kulho-osa on liian pieni useamman ihmisen tarpeisiin. Se on kuitenkin ulkoasultaan aika näppärä ja laatuun voi uskoakseni luottaa. Yksi hyvin vahva ehdokas meillä on Ninja Professional Blender, jossa on tehoja 1000 wattia ja jätti-iso kulho. Ainostaan aika karmiva teräsysteemi vähän hirvittää. Pieni miinus on myös, että kulho on muovia. Lasinen kulho olisi turvallisempi ja pysyisi siistimmän näköisenä ja naarmuntumattomana helpommin. Mutta kaikkea ei voi saada, kunhan nyt saisi sen smoothien.

Blenderin pitää siis olla kohtuuhintainen, murskata jäätä ja jäisiä marjoja ja hedelmiä, ei liian kovaääninen ja ei haittaa, jos se sulautuisi kauniisti keittiön värimaailmaan ja tyyliin. Jokapäiväisessä käytössä blenderiltä vaaditaan myös kestävyyttä ja kulhon pitää olla iso sekä terien turvallisesti pestävät. Ja mikä tärkeintä, blenderin pitää olla tiivis ja luotettava. Kotona Suomessa oma blenderini aukesi joskus pohjasta nostaessani sitä kahvasta, ja voin sanoa, että ne oli painajaismaisia hetkiä, kun iso annos smoothieta levähti blenderin koneosan päälle, siitä keittiön tasolle ja tasolta paksuna, mutta ikävän sukkelana virtana astianpesukoneen kylkeä pitkin lattialle. Ei koskaan enää.

Noh, helpottuneena huokaan, että onneksi on Jamba Juice, joka valmistaa smoothiehimoiselle, mutta toistaiseksi blenderittömälle asiakkaalleen kunnon  terveyspommin, kunhan asiakas vain osaisi päättää minkä smoothien listalta valitsisi.

We're searching for the perfect, or at least almost perfect, blender to make us daily healthy smoothies. It's hard to choose the right one which is not too expensive, yet still efficient and safe. Our top three is Vitamix 5200 Standard, Nutribullet and Ninja Professional Blender, but I'm afraid Vitamix isn't moving to our kitchen because of its price.
Oh, and until I'll have the blender to make smoothies with, I'm glad there's always Jamba Juice!

Kollaasin kuvat: Vitamix, Ninja ja Nutribullet
Photos of the collage: Vitamix, Ninja and Nutribullet

"I'm glad you're here!"

Dallasiin saapuminen sujui pitkästä matkasta huolimatta sujuvasti, vaikka väsymys meinasi ottaa vallan viimeisellä etapilla New Jerseystä Dallasiin. Olen niitä ihmisiä, jotka liian väsyneinä eivät pysty olemaan paikallaan, jalat muuttuvat levottomiksi ja on pakko päästä edes kävelemään, mutta mieluiten kunnolla nukkumaan. Ja vaaka-asentoon. Istualtaan nukkuminen ei yliväsymyksessä onnistu. Näin muuten viime Tallinnan reissulla laivalla nuoren miehen, joka nukkui seisaallaan! Hän säpsähti aina hereille, kun pää alkoi valumaan liian alas rintakehää pitkin ja tasapaino muuttui horjuvan etuvoittoiseksi. Ja en usko, että poika oli edes humalassa. Reppu selässä seisoskeli aurinkoisella kannella ihan selkeän, joskin väsyneen oloisena. Vähän tuli kademieli. Mietin, että olisi sekin joskus ihan hyödyllinen taito osata nukkua seisaalleen.

Mutta takaisin Dallasiin saapumiseen, joka onnekseni tapahtui lopulta sukkelaan koneen ollessa reilusti etuajassa. Olin kentällä parina hetkenä ihan hämilläni ihmisten ystävällisyydestä. Säpsähdin oikein, kun lentokenttätyöntekijä tervehti iloisesti ohi kävellessään. Muutenkin ihmiset hymyilivät ja tulivat keskustelemaan ja toivottivat tervetulleeksi Dallasiin. Laukkujani nostettiin puolestani ja ovia avattiin. Niin ja sanoinko jo, että hymyiltiin.



Sitten unelias muistini alkoi heräämään ja tajusin, että minähän olen muuten ameriikassa, jossa ystävällisyys, hymyt ja small talk kulkevat lapsiin varmasti jo äidinmaidossa. Ei millään pahalla, mutta ainakin tässä asiassa Yhdysvallat peittoaa Suomen mennen tullen. Ja aika monen muunkin maan. Tuntuu virkistävältä, rennolta ja yksinkertaisesti hyvältä, kun ihmiset jakavat hymyjä ja ylipäänsä huomaavat myös tuntemattomat ihmiset. Se tuntuu myös hämmentävältä aluksi. Siihen asti kuin siihen tottuu ja siitä osaa alkaa ottamaan ilon irti.

Täällä siis ollaan, ja ennen kuin pakkanen valtasi kotikulmat, ehdin nauttia muutaman päivän auringosta, jonka kirkkaus kirveli syksyisen Suomen huijaamia silmiä ja sai riisumaan pitkähihaisen paidan pois päältä saman tien, kun astuin ovesta ulos.

Note to self: Elä maassa maan tavalla. Hymyile entistä enemmän, näytä onnesi muillekin, sano kauniita sanoja ja kerro useammin, jos näet jotain kivaa ja kaunista. Mikään ei virkistä ihmismieltä paremmin kuin kauniit sanat tai se, että joku huomaa, että paitasi väri sopii sinulle tai ihmettelee ääneen, että "your eyes are awesome". Ylipäänsä se, että joku huomaa sinun olevan olemassa on ihan jees.

The thing I like the most here in the States, is the fact that people are friendly here. They smile, talk to you even though you're a complete stranger, they welcome you and make you feel you're somebody. As a Finn it's something that confuses me (until I get used to it and begin to enjoy it), but at the same time it makes me so happy and relaxed.

Sunshine also makes me happy. I spent a few summery days until we got some snow and a lot of ice. That's also beautiful, can't deny.